Yes sir! No niin no! Hupsistakeikkaa! Uus ryhmä! UL, TK! Oo, that's right!
Jota te haluutte kaikki olla! Jota te haluutte kaikki nähä! Jota te haluutte kaikki kuulla!
Okei J, okei J, kerro niille!
Syksy '04, kauan valmisteltu hyökkäys.
Merkistä liikkuu, Johnny Legendalta nyökkäys.
Henkinen ylivoima, taisteluun äänet jäi soimaan.
Vuosiks mieliin, toisin ku niiltä, ketkä tuli voittaan.
Nää pysähtyy vaan kerran viikos laskeakseen saaliin,
ja ne kulki maata niin pitkään, ku saalis tarttu haaviin.
Mun komeimman puun oksat on pihallas, ja sekös ärsyttää.
Sun ois pitäny sanoo jotain, mut alatki sit vaan änkyttää.
Sanavalmiina kanavii enemmän ku sun taloudessas.
Komeimmat juhlat, nurkkaan verhot heilahtaa sun kadotessas.
Aika on kallista, taidan nukkuu mun aamuni.
Suomalainen unelma on vittumainen naapuri.
Unelmoin tuhannen järven maa**sa. Edenny matkal jo tänne vaikka,
useinkin joudunkin uhraamaan paljon, että vihdoinkin pääsen jatkaan.
Vaik ne yrittää taklaa, kävelen silti vielä hyvillä mielin.
Aikaa on vieläkin vähän, mutta jaksan hymyillä silti.
Siks ku nään näit unii, aion toimii, haluan ownaa niissä.
En paina viel stoppii, jatkan viel hommii, vaikka monille muille riittäs.
Eikä mua kiinnosta mihin sä pystyt. Näytän sulle mihin mä pystyn.
Kasoittain duunii, joten on pakko edelleen olla pidempään pystys.
Tekstejä valmiiks, kertsejä valmiiks, enkä lepää laakereilla.
Nou! Vihdoinki pääsen sanoon, ettei enää tarvi venaa.
Matkalla täältä sinne, parempi huutaa jos sä uskallat.
Sitten ku saapuu kaupunkiis tää suomalainen unelma.
No mikä ettei. No mikä ettei.
Oke! Okei, okei, okei.
Urbaanilegenda, jes, juuret on syvällä maa**a, latvat hipoo jo taivaan kantta.
Ja Toinen Kanava, okei, Suomi venaa, ne haluaa saada vihdoin jo vaivan palkan.
Saman nimen alla, no niin no, mikä se on? No niin no.
Se on suomalainen unelma, okei, okei, okei.
Yhdistän kokemuksii ja tulevaisuutta, tässä siit on tulos.
Sä epäilet vielä ja luulet kai muuta, päästä kissa ulos!
En kadota todellisuudentajuu, vaan todellisuudest tajun.
Et on mahtava fiilis jos välillä herätään hotellihuoneesta.
Tuun ottaan kaiken tästä irti, ja oon luottavainen suhteessa
just siihen, että tää on mulle suomalainen unelma.
Mä tunnen tän musiikin vahvasti. Mitä sä kelasit?
En anna yhenkään hyttysen purra. Mitä sä kelaat b**h?
Mun naapuri on mukava, veres on rytmi
ja se, että puhun myös tunteist johtaa siihen, etten oo yksin.
Se, miten mä käyttäydyn ja kaikki, mitä mä teen
on niin suomalaista unelmaa, et saisit isän kädest.
Sä digaat niit Suomilaivan muotoja, keulakuva, jol ei oo vuotoja.
On kalastuskausi ja syljen ku vihanen karhu suun täydeltä ruotoja.
Tääl kaahaillaan autot pullollaan viinaa ihan ku Neste Rallis.
Taas aamun eka erikoiskoe ja Kankkunen ajaa mun tallis.
Helsingissä ne ei ollu hyväksymässä, oon MC Jyväskylässä.
Mitäpä siitä, sil niittenpä pitää kiittää siit, et oon tässä.
Tää on tuhannen järven maa, meille kossu ja possu maistuu.
Mäyräkoira ja sauna tulille, ainaki paketti makkaraa paistuu.
Vaik on vaikutteet rapakon takana, ei sen takia kannata hakata.
Tää on puusta veistetty suomihoppi, ja jotta te voisitte sahata.
Tää on suomalainen unelma, täs on suomalainen tunnelma.
Luulenpa, et monet teist suomipojista luukuttaa uutta suomikuunnelmaa.
Mä pyrin ain olemaan luova ja edel ja aina kun esillä huomaan vaan eleet.
Vankka usko itteen lavalla saapues oravan eteen.
Mä pystyn puhumaan tunteist niinku äijät useita tuntei.
Kun albumi syksyllä tippuu, niin meitä pystyy useimmat kuuleen.
Ja yritä ymmärtää, etten mä takaa vaan ensin yksistä sit.
Vaik eessä tuhansii ihmisii, rakastan esiintymistä niin.
Etten mä jännitä lainkaan, ei oo pakko saada viinaa.
Mut ku se viikonloppu saapuu, meil on pakko kaataa viinaa.
Jo pienestä pitäen tottunu käymään kala**a omalla ongel.
Ja hakannu halkoi ja toivonu pääsevän eteenpäin omalla onnel.
Nyt talo rakentui omalta pihalta kaadetuista puista.
Ja ny mä haluun vaan marjat omalta pihalta kaadetuista puista.
Urbaanilegenda, jes, juuret on syvällä maa**a, latvat hipoo jo taivaan kantta.
Ja Toinen Kanava, okei, Suomi venaa, ne haluaa saada vihdoin jo vaivan palkan.
Saman nimen alla, no niin no, mikä se on? No niin no.
Se on suomalainen unelma, okei, okei, okei.
Urbaanilegenda, jes, juuret on syvällä maa**a, latvat hipoo jo taivaan kantta.
Ja Toinen Kanava, okei, Suomi venaa, ne haluaa saada vihdoin jo vaivan palkan.
Saman nimen alla, no niin no, mikä se on? No niin no.
Se on suomalainen unelma.