Kerran laivat ne laskivat lippunsa
Aavalla merellä
Ne juhlivat omilla lasteillaan
Eivätkä kaivanneet satamaan
Ja meri oli niin tyyni
Ja kannella tanssittiin
Eikä ruumasta loppunut ruoka
Eikä laseista viini
Kaikki kertoivat toisille unensa
Ja ne olivat kauniita
Eikä kukaan osannut loukkaantua
Eikä loukata toisia
Mut' kuinka silloin käy
Kun myrsky yllättää
Meri kiehuu ja maata ei näy
Ja rantojen tuntuma**a
Ui mustia laivoja
Ne uivat suoraan ja syvällä
Raskaa**a lastissa
Niiden liput liehuvat tuulessa
Ja lipuissa oli kuvia
Ristejä tähtiä aurinkoja
Liljoja ja leijonia
Kuinka silloin käy
Kun myrsky yllättää
Meri kiehuu ja maata ei näy
Ja viimein tuuli yltyi
Meri muutti mielensä
Ja merellä kelluvat puutarhat
Eivät löytäneet kapteeneja
Aallot heittivät lastut rantaan
Synkässä raivossaan
Monet nostivat valkoisen kankaan
Päästäkseen myrskystä pois
Se joka ei tahtonut antautua
Sai vastaansa tulta
Sillä maa ei tahtonut pelastaa
Liputtomia laivoja