Seitsemäs seitsemättä, seitsemän yli seitsemän,
Isä sytytti Figaro-sikarin klinikan käytävässä.
Oli syntynyt lapsikuningas tänne Pohjantähden alle.
Hän oli loistava valona koko maailmalle.
Eläköön! (Eläköön!) x4
Hän sai kuusta kultaisen kruunun ja miekan Maan metallista
Hän ei kaivannut kauneinta purppuraa, hän pukeutui kunniaan!
Hän tuli jakamaan oikeutta, hän tuli jakamaan viisautta.
Hän tuli jakamaan rakkautta, ja iloa elämään.
Eläköön! (Eläköön!) x 4
Hän kirjoitti ankarat käskynsä kirkkailla väreillä
Ja koristeli ne kukkien kuvilla ja valtiaan sinetillä
Hän antoi kodin kodittomille, hän vaatetti alastomat
Hän antoi lohtua surullisille, hän tyynnytti levottomat
Eläköön! (Eläköön!) x 4
Yleisen vaihdon välineiksi hän määräsi avaruusrahat
Hedelmäveneet ja vadelmajalat, ja ananasapinat
Rahaa jaettiin perheille päivittäin kaikista kioskeista
Ja jonoissa piti odottaaa kiltisti käsikkäin
Eläköön! (Eläköön!) x4
Hän käski pukuja pysymään puhtaina pesemättä ja harjaamatta
Hän käski kenkiä kävelemään kompuroimatta
Hän määräsi linnut lentämään ilma**a oikein päin
Pitkin vanhoja reittejään takaisin etelään.
Eläköön! (Eläköön!) x4