Itke, itke minun silmiini
Itke, kyyneleet kasvoilleni
Ei murskattu maanpiiri, ei katkenneet siivet
Ei kadonneet veljet, ei surua ei
Olimme kahdeksas kuoro, taivaan pojat
Enkeliairuet
Ihmisen kaltaiset, miekan takojat, itsekin
Langenneet
Taivas, kaukana kuin taivas
Taivas, kadotettu kaikki harras
Ei veriset kasvot, ei mustuneet kädet
Ei langenneet veljet, ei surua ei
Ihmisten tytärten päät hunnuttomat
Vaistomme sekoittivat
Lämpimän syleilyn huumaamat vahtijat
Työnsä unohtivat
Maan pinnalle siitimme vahvimmat lapsemme
Epäsikiöt hulluimmat
Jumalan muulit, kannibaalit
Jättiläiset ja murhaajat
Raivoisa isämme taivaista huusi
Ja sateet alkoivat
Koston laineet mustina velloivat
Kaikki hukkuivat
Olimme kahdeksas kuoro, taivaan pojat
Enkeliairuet
Ihmisen kaltaiset, tulenkantajat, vesiin vajonneet