Viimeks ku tuntu missään oli vuosisatoi sitte
Oon selvinny kaikest tähä mennes ihan itte
En itke, en ainakaan kenenkään edessä
Kenenkään nähden jos on oma kunnia kyseessä
Taas kerran pattitilantees, ei tilaa ottaa happee
Putki ei katkee niin kauan ku en ratkee
Onnistun aina haluun sitä mitä en tuu saamaan
Iskee rintakipu niin ku kylmä isku suoraan naamaa
Elämä yht draamaa, kanavien välil eksyksissä
Usein ihan hädissä, mikään ei oo omis käsissä
Kohtalolle käännän selän, oma tie valittavana
Ai en pelkää, enää vaa rima alitettavana
Tuntee et on maana sotkenu ittensä moneen tapaukseen
Tunnottomana sotkenu ittensä moneen lupaukseen
Valinta vaikee, olo haikee nyt pois vaa
Valo ei tuu loistaa, näit mokii en tuu toistaa
Liian paljon joutunut kokemaan
mut ehkä kipu tekee must vahvemman
En luota itseeni en toisiinkaan
En silti valmis oo luovuttaa
Vittu mistä mie saan rauhan
Vittu mistä mie saan rauhan
Itse itsensä jarruttaa, mutta halun saavuttaa
Haluttaa, teot kaduttaa, huominen satuttaa
Päälle tää jää, pois käännettävää taas
Mielentilaa säädettävää selviks pää taas
No täst on hyvä jatkaa, no aika salee on
Mihin matkaan määränpää tuntematon
Uskottelen itelleni et saan kaiken tehdyksi
Meni miten meni, nyt vaan haluun olla yksin
Askel askeleelt, vaik joka askel upottaa
Rämmin ylos vaik en haluu menneit unohtaa
Virheist oppii niin se on, mut mä en opi mitää
Joka kerta sama juttu, mutta aina niist selvitään
Tilitystä turhast, ehkä niin
Mut loppupeleis kaikki on vaan susta kii
Sama tunne edes häämöttää, edes uusii kriisei
Siel on aikaa niksii uusii kiksei
Liian paljon joutunut kokemaan
mut ehkä kipu tekee must vahvemman
En luota itseeni en toisiinkaan
En silti valmis oo luovuttaa
(2x)
Liian paljon joutunut kokemaan
mut ehkä kipu tekee must vahvemman
En luota itseeni en toisiinkaan
En silti valmis oo luovuttaa
(2x)