Joskus kadehdin kuolleita
kun uhmaan pohjoista taivaan painoa
se silm?ni sulkee, polvilleni pakottaa
en tunne en?? mit??n
vain j??n luita my?ten
el?m?lle suonissani tahdon lopun lahjoittaa
Taivas, t?hdet ja kuu
t?n? iltana pois lakastuu
olen hiljaa kun maailma kuolee
Henken? hongiston
lapsena Pakkasherran
nyt olen ajaton t?m?n ikuisuuden verran
Tapaa minut siell? miss? valo pahan merkki on
miss? turhaan tiet? etsin
miss? olen ajaton
Joskus kadehdin kuolleita
Kuolemaa ihaillen, pakkaseen paeten
miss? varjot vaeltaa, siell? lumi kasvot saa
sinne synnyn hymyillen