Huoneeseen astuit, huomasit minut,
muita ei näkynyt enää.
Pöytääsi istuit, valitsin sinut,
muut ulkopuolelle jää.
Katseeni etsit, hymyilit vähän,
silmistäs paljonkin luin.
Tulenko luokses vai jäisinkö tähän,
pöytääsi päin vilkuilin.
Mieleen kuvaksi jäät, vaikka nyt lähtisit pois,
silmissäs minut sä näät, et enää unohtaa voi.
Haaveksivasti, keinutellen
valssia soitetaan nyt.
Tanssiin mua pyydät, koskettaen,
muuri on ylittynyt.
Ja meille soi, soi, soi, soi...
meille soi, soi, soi, soi...
Tanssimme hiljaa, niin vaieten,
voisimme paljonkin jakaa.
Äsken niin vieraat, ihmettelen,
kuin tutut vuosien takaa.
Mieleen kuvaksi jäät, vaikka nyt lähtisit pois,
muistoissas minut sä näät, et koskaan
unohtaa voi.
Ja meille soi, soi, soi, soi...
meille soi, soi, soi, soi...