Yö, yö, mihin voimasi kadonnut on? Mitä aaveista jäljelle jäi? Niin, niin missä synkkyys ja pimeys on, missä ääretön yksinäisyys, äänettömyys, yön ankaruus, yön pelottavuus? Yö, yö, sinun mahtisi huojahtelee, sinun valtasi uhattu on! Yö, yö, tuli haastaja tuntematon, tuli tilanne arvaamaton. Kaukaa saavuit,
käsin tyhjin ja kuitenkin saan sylin aarteita tulvillaan. Kauniit lauseet kaikki puuttuu ja kuitenkin on sanat tärkeimmät kohdallaan: vilpittömyys, kirkas rehellisyys, esteetön läheisyys! Jostain saavuit, tähän ankeaan tyhjyyteen hetkeen ainoaan täydelliseen. Yö kirkastuu, yö valaistuu, yö sokaistuu...