Yö, yö,
mihin voimasi kadonnut on?
Mitä aaveista jäljelle jäi?
Niin, niin
missä synkkyys ja pimeys on,
missä ääretön yksinäisyys,
äänettömyys,
yön ankaruus,
yön pelottavuus?
Yö, yö,
sinun mahtisi huojahtelee,
sinun valtasi uhattu on!
Yö, yö,
tuli haastaja tuntematon,
tuli tilanne arvaamaton.
Kaukaa saavuit,
käsin tyhjin ja kuitenkin saan
sylin aarteita tulvillaan.
Kauniit lauseet
kaikki puuttuu ja kuitenkin on
sanat tärkeimmät kohdallaan:
vilpittömyys,
kirkas rehellisyys,
esteetön läheisyys!
Jostain saavuit,
tähän ankeaan tyhjyyteen
hetkeen ainoaan täydelliseen.
Yö kirkastuu,
yö valaistuu,
yö sokaistuu...