Kuljin läpi aavikon, kahlasin läpi kuusikon
Seilasin yli aavan meren, mutta mistään en löytänyt onnea
Mitä nyt jaan? Mitä nyt jaan?
Vaikka kuinka koetin nähdä ja ymmärtää paremmin
Ehkä sittenkin ymmärtämättä, vois olla helpommin
Lauluni laulan sulle, kun kesäyön aurinko laskee
Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu
Läpi yön lauluni sulle, se kaikuu järveltä kaskeen
Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu
En tiedä oonko enään sun
Ohitin myös kaupungin, vaelsin ohi tunturin
Löysin polun, metsän ja joen
Tunsin, et ehkä mä turva**a nyt täällä nyt oon
Ja täällä nyt oon
Vaikka kuinka koetin nähdä ja ymmärtää paremmin
Ehkä sittenkin ymmärtämättä, vois olla helpommin
Lauluni laulan sulle, kun kesäyön aurinko laskee
Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu
Läpi yön lauluni sulle, se kaikuu järveltä kaskeen
Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu
En tiedä oonko enään sun
En tiedä mikä on vaikeempaa
Se että muistaa vai se että jotain unohtaa
Leikitääks vielä rikkinäistä puhelinta
Tuleeks pulloposti perille, viesti nyt tuhkana taivaalle katoaa
Kova kuori, mutta sisäl jotain särkyvää
Ei oo mustaa valkosella, eikä läpinäkyvää
Tiedän ainoastaan vain se mikä on tärkeää
Mikä on tärkeää, mikä on tärkeää
Sanat lakkaa olemasta, kirjaimia paperilla
Niin kuin tää laulu sulle nauhalla kasetilla
Siinä vasta kysymys, ollakko vai eikö olla
Helpottais jos arvottais se kolikolla
Lauluni laulan sulle, kun aamun aurinko nousee
Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu
Läpi yön lauluni sulle, se kaikuu järveltä kaskeen
Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu
Uua uua uua uuu