Elokuun kuulas ilta
haiku leijuu laiturilta
täysikuun kaarisilta johtaa taakse muistojen
virta tuo synkän suomaan
täyttymyksen pystyy tuomaan
täysin kuivuneeseen uomaan
liekö puulle tuoksuen
(kerto)
talo alla lehmusten
sitä aina muistelen
talo alla lehmusten
valkoinen
taakse jäi täydet päivät
onnen hetket sentään jäivät
pettymyksen pienet häivät
niukasti vain vaivaavat
aikuinen mies on tässä
elämäänsä etsimässä
loppukesän hämärässä
kuihtuu muistot katkerat
(kerto)
rakastetaan toisiaan
x3
paljon sai, säästyi jotain
kuljin kautta synkkäin sotain
varjelen nyt kammiotain
sitä maailma ei vie
tuuli käy kiinni vesiin
ajatukset palaa kesiin
horisontti nousee esiin
yöstä aamuun jatkuu tie
(kerto)