Saimaan saaressa pikkuinen torppa
Istuu portailla Nestori Miikulainen
Huuliharppuaan soittaa, ja norppa
Nousee pinnalle pärskähtäen
Aallon alla se suunnisti soittajan luo
Sille tuttua tutumpi on sävel tuo
Laulu kertoo näin, mitä on yksin kun jää
Hyvin hylje sen ymmärtää
Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä
Maailma houkutti pois morsion
Vanhojapoikia viiksekkäitä
Mies sekä hylje kumpikin on
Saimaan saaressa pikkuinen torppa
Sinne elämäntoveri tahtonut ei
Yksin Nestori jäi, kuten norppa
Myös sen kumppanin kohtalo vei
Suuri Saimaa, mut sata on hylkeitä vaan
Kohta jäljellä ei enää ainuttakaan
Huuliharppua soittelee Miikulainen
Yksi ymmärtää kaipuun sen
Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä
Maailma houkutti pois morsion
Vanhojapoikia viiksekkäitä
Mies sekä hylje kumpikin on
Saimaan saaressa pikkuinen torppa
Istuu portailla Nestori Miikulainen
Lepokivellään iäkäs norppa
Katsoo ystävää ymmärtäen
Suuri Saimaa, mut naista sen rannoilta vaan
Ei näin tuuliseen saareen saa asettumaan
Kuten norpan, on määrä myös Miikulaisen
Olla sukunsa viimeinen
Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä
Maailma houkutti pois morsion
Vanhojapoikia viiksekkäitä
Mies sekä hylje kumpikin on