Kai nää kivet, pian maasta huutaa
Kun me haavoille lyödyt vieläkin vaietaan
Ja kipeimmät muistot salaa piiloon suljetaan
Mutta tiedän, tähän ikävään vastataan
Ja hiljaisetkin huokaukset kuunnellaan
Ja ne haavoitetut kädet meidän haavojamme hoitaa
Luota vaan, hän äänesi kuulee
Luota vaan, meidät tuntee hän kokonaan
Luota vaan, siihen lempeään tuuleen
Ja niin saa, ja niin saa
Se sua kannattaa
Pyydän voimaa, näitä seiniä musertaa
Sun henkesi henkäykset puhaltakoon taas
Ja ne levottomat laulut kiitokseksi muuttukoon
Luota vaan, työsi täyttäjään
Meidän tiemme hän tuntee, ja kipumme ymmärtää
Ja valonsa löytää salatuimpaan pimeään