Eipä palttoota kaipaa
mies kuolematon
välkkyvä terä vaikka niittää
olin koskematon
Jaksoin kaiken ja lisää
vaikka niin moni nääntyi
olin varma: "Mä hallitsen virtaa"
kunnes kohti se kääntyi
Olin kestänyt kaiken
häpeää kestänyt en
jätin taakseni kaupungin valot
ja voittamisen
Ajoin yön yli tänne
jääkylmässä järvessä uin
suorilta jaloilta melkein
vuoteelle kaaduin
Minä unen läpi vajoan
joku jätti höyhenen huoneeseen
ja niin kuin jostakin kaukaa
mä kuulisin kuiskauksen:
Älä pelkää, älä pelkää,
sinä et pääse putoamaan
Rakastettu on oikea nimesi
ja tulee nimenäsi olemaan
Jätin ikkunan auki
tuoksua mullan ja maan
vielä hetken järvellä vilkkuu
tähtiä valkeanaan
Kun on riisuttu kaikki
ihmeen hyvä minun on
eipä tarvitse mitään
mies tarpeeton
Minä leijun ja vajoan
unessani näin kiven valkoisen,
tuulessa keinuvat verhot
ja sinun äänesi kuulen sen
Älä pelkää, älä pelkää,
sinä et pääse putoamaan
Rakastettu on oikea nimesi
ja tulee nimenäsi olemaan ... (x4)