Pyörät pyörii, jengi sykkii,
harmaata ja kivistä kyytii.
Kaikki kelpaa, kunhan selvii. Kaikki kelpaa, kunhan selvii.
Tervadrinkkei, Jaakobin painii,
vastatuulta ja myrskypilvii,
painjaisii ja murmelin päivii. Murmelin päi-murmelin päivii.
Kai sitä tottuu rämpimään,
eikä tajua enempää pyytääkään.
Kunnes keskellä pimeää
se oli välähdys, joit mahtuu yks elämään.
En kuule, en nää, mut sydän tykyttää.
Mä hyppään salaman selkään.
En tiedä mitä teit, mut sä teit sen oikein.
Nyt olen susta päissäni.
En kuule, en nää, mut sydän tykyttää.
Mä hyppään salaman selkään.
En tiedä mitä teit, mut sä teit sen oikein.
Nyt olen susta päissäni.
Sus on ripaus maailman ihmeitä,
taikuutta ja jotain mystistä.
En tajuu miten sä teit tän. En tajuu miten sä teit tän.
Silmänräpäys, oon myytyä miestä,
yhtä hymyy ja susta päissään.
En tajuu miten sä teit tän. Miten sä teit-miten sä teit tän.
Kai sitä tottuu rämpimään,
eikä tajua enempää pyytääkään.
Kunnes keskellä pimeää
se oli välähdys, joit mahtuu yks elämään.
En kuule, en nää, mut sydän tykyttää.
Mä hyppään salaman selkään.
En tiedä mitä teit, mut sä teit sen oikein.
Nyt olen susta päissäni.
En kuule, en nää, mut sydän tykyttää.
Mä hyppään salaman selkään.
En tiedä mitä teit, mut sä teit sen oikein.
Nyt olen susta päissäni.
Saa olla tästäkin tyhmempi pää,
että tajuaa kiinni pitää,
eikä päästäis käsistään.
Se ei iske toista kertaa.
En kuule, en nää, mut sydän tykyttää.
Mä hyppään salaman selkään.
En tiedä mitä teit, mut sä teit sen oikein.
Nyt olen susta päissäni.
En kuule, en nää, mut sydän tykyttää.
Mä hyppään salaman selkään.
En tiedä mitä teit, mut sä teit sen oikein.
Nyt olen susta päissäni.