baariin tahmaiseen
niin kuin maailma syntyi
mustaan tyhjyyteen räjähdyksenä kaikkeus laajentui
kun aika ja aine muotoutui
jostakin tuli valkeus
hämmästyttävä kauneus ja nyt kun kadulla horjun
koitan hahmottaa
miten kasvit pystyy
happea tuottamaan miten eloton aine muuntautui
miten elämä koskaan onnistui
miksi merestä noustiin
paratiisi saatiin
murheineen neljältä aamulla
ilta lopussa ja sielu säpäleinä
baarit suljetaan
suunta huka**a ja kaikki atomeina
katson korkeuteen
miten kaukana tähtien valo on
katson korkeuteen
miten hienoa elämä yhä on
murheineen
murheineen ja tuolla kaukana jossain
kelluu toiset maat
siellä olennot oudot
jatkaa juhlintaa kai joku sielläkin horjuu itsekseen
kotimatkalla katsoo korkeuteen
kysyy mistä me tultiin
mistä elämä saatiin
murheineen