Oon tua**ii raakka minä rakastunna
Poikamies kujjeet multon unohtunna
Ennen piti ehtiä kaljoo ja naista
Elämä ei ennee oo - samanlaista
Ei sua sammua ravintolaan sillon ku haluaa
Taikina Havukka muuten luutii multa kaluaa
Ei se pahhoo tarkota en sillä sano
Tähän asti mullon ollu joka ilta jano
Se on hirveen mukava, yöt vieressä makkoo
Sylin lämpöön mut vieläin kapakista hakkoo, sitä minäki hain sillon aikonnaan
Vaikka väitin jotta lähen sinne tanssoomaan
Papin aamenta ei oo myö kuunneltu vielä
Se on ollukki sen lopullisen rakastelun tiellä
Taijan ilman jäähä iäks vaikka tykkäänni Pirkosta
Ryökäle on aikonnaan eronna kirkosta, mut luonne sillon hyvä, en suata siihen kyltyä
Oon aatellu vuan antaa himon vielä yltyä
Antaa illalla pusuja, on koko aja hellä
Minnäi oon sitä koittanu mielistellä
No korvaan sille supatan, jos muuta en keksi: "
Hyvä roppanen oot nais - immeeseksi"
Se hyvväilöö minulta jokkaista kohtoo, raapii mahhoo ja selekää ja silittää ohtoo...
Vaikka Pirkko onnii pikkasen parempata sukua, niin tykkee se minusta vaikka ei oo mulla pukua
Sen isällä ja äitillä on samanlaiset aatteet: luottamusta herättää vaan hikiset vuatteet
Pirkko ainoa on tyttö silti rakkautein on rehtiä
Näin tutuille vaan tiioks, että pirusti on mettiä
Niin oon tullunna minäki siihen ikkään, että kaupunkilais akoissa ei viehätä mikkään
Ei oo Pirkko mikkään ruusu, mut oon oppinu tältä: kauneus ja hyvvyys löytyy - syvemmältä
Pittää suora olla, eikä aatella pahoja
Niinku muallista mammonoo ja mehtä rahoja...