[Verse 1]
Oletan olevani taas kerran ovellasi
Oven lasi huurtuu pelkästä ajatuksesta
Ettei vielä ole loppu
Notkun lailla lahoavan ladon syysmyrskyssä
Kyl myrkystäkin saa vasta-ainetta
Mä haluan pois
Oispa mulla ikioma avaruusalus
Kun mietin mitä oli avaruus alus
Ja mitä me oltiin
Oon aina kaivannut kai jotain hennompaa
Mutta sen pukemista äänteiksi mä en osaa
[Hook]
Omaan omaa aikaa aika paljon
Taikka valvon pois kaiken sen, vaieten
Silti nautin noista nautinnoista
Vaikka hän poistuikin
Eli meni elimeni mukanaan
[Verse 2]
Hukuin suruuni taas vaihteeksi
Olisinpa itsekin vettä, jotta voisin yhtyä laineeksi
Pelko siitä, että menettää jotain
Että edessä on vain menneistä aiheutuneiden kyynelten täyttämä tyhjyys
Joka kulminoituu hiljaiseksi ääneksi
Muistan vielä muististani haihtuvat ääresi
Sekä äänesi, jota en toivottavasti tule ikinä unohtamaan
Jos sitä tarvitset, minut kyllä unohtaa saat
[Hook]
[Verse 3]
Mitä teette, kun on aika tehdä valintanne?
Entä jos juuri tästä hetkestä on pahin tarve?
Pukeudun kokomustaan, lukeudun joko tuskaan
Tai sen ympyröimään otantaan
Silti elämäni kaikista maailman väreistä
Edes osan saa. Mieluummin mustaa väreillä
Kuin harmaata kokonaan
Hän pitää mielenmaisemaani kotonaan
Huomen illal pitäis olla valmiina se kirjotelma
Tänään voidaan vielä irrotella
Tehään niinku tehtiin sillon kerran
[Hook]
[Verse 4]
Vittuun kynttilät ja tunnelmavalaistus
Ilman valoa tää tunnelma parantus
Oon viikon luupannut korviini Malarian pelkoo
Turha just nyt väittää, että palasina en oo
Epäonnistuin sillä en ajoissa luovuttanut
Mä olin jo luonut halut, sä olit jo kuollut aluks
Saan äänettömästi, äärettömästi
Tämänhetkisestä jamastani kipua
Rakastan niin sinua