Asa - Uniaika lyrics

yös lepää, unelmoi poika älä niele kaikkee mikä sulle täält syötetään älä luovuutta menetä, kuuntele levähdä pyhiin menevää ja on vielä enemmän yös lepää, unet on totta mut yhtä ainoot tietoisuutta meille työnnetään rohkeutta hivenen, ohimolle hivelen aurinkoon sivelen värssyjä vihellen uppoon pohjanmaan suistoon, muistoon hämeen alankojen kävelles meen menneisyyteen seittii meen rinnan alle mikrobeihin mennessäni rintamalle pitkin pitkin oppi-isän reittii on parast minulle ja elämälle kaikkialla siemen sirotella ja luomisella leikkii minä ja planktoni leivottii savesta happee ilmaantu metaanista maa ja kaks hyvää heikkii on aika poissa lapissa jään goissa katajoiden kainaloissa maan ja taivaan välillä seison joensuussa silmissä pyöremyrskyn merenkurkun syövereissä suomusjärvillä on paasiarkun kansi, tulisija, kuolinpesä vasikoiden verta keihään kärjissä toteemin juurilla, tajunnan laitamilla kävelen oljenkortta koskenkorva**a järjissä yös lepää, unelmoi poika älä niele kaikkee mikä sulle täält syötetään älä luovuutta menetä, kuuntele levähdä pyhiin menevää ja on vielä enemmän yös lepää, unet on totta mut yhtä ainoot tietoisuutta meille työnnetään rohkeutta hivenen, ohimolle hivelen aurinkoon sivelen värssyjä vihellen peltisii pelimanneja, betonikasvosii aapapuita apasheja viel etelässä vedossa

sittisontiaisii herttanen kuusi, fossiili, uusi dyykkareita skodareita elossa oman onnen giuseppo, ekonomi, patentoijan poika lainpykälän pelossa aatu afäärimies, hovibrisari ja lännen lakeijat miettii minne nuoriso menossa me pidetään vaan toisiamme tyynyinä pitkin pitkää siltaa hakaniemest kemiöön kaunela**a etiäisii autiomaa**a punasena rauhottaa pari pöyhittyy neliöö aikaa ei voi pitää käsivarres kehittymäs bakteerista takas ensimmäiseen eliöön ihmiset alkuperäsii elävii eläimii joten voimaa viimeset periköön yös lepää, unelmoi poika älä niele kaikkee mikä sulle täält syötetään älä luovuutta menetä, kuuntele levähdä pyhiin menevää ja on vielä enemmän yös lepää, unet on totta mut yhtä ainoot tietoisuutta meille työnnetään rohkeutta hivenen, ohimolle hivelen aurinkoon sivelen värssyjä vihellen en voi unohtaa utsiskan luolaa patska pitskoi, ei näy valoa suojaan silmät kii, et pääse lähemmäksi luojaa sä tuut sokeeksi jos katsot aurinkoon suoraan yös lepää, unelmoi poika älä niele kaikkee mikä sulle täält syötetään älä luovuutta menetä, kuuntele levähdä pyhiin menevää ja on vielä enemmän yös lepää, unet on totta mut yhtä ainoot tietoisuutta meille työnnetään rohkeutta hivenen, ohimolle hivelen aurinkoon sivelen värssyjä vihellen