Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan
Joulu joutui jo rintoihinkin
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
Jo pirtteihin pienoisihin
Mut ylhäällä orressa vielä on vain
Se häkki mi sulkee mun sirkuttajain
Ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
Oi, murheita muistaa ken vois laulajan!
Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin
Istun oksalla uljaimman puun
Miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
Ja sää aina kuin toukokuun
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään
Ah' tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään
Ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi
Sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!
Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
Sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo
Sä siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa
On armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
Ja soi aina lauluista sointuisimman