Kajaanista pohjoiseen
on paikka jonne tahtoisin sut viedä
on siellä aikaa itselleen
kun hiljaisuus vain viipyy tiellä
ylitse pöydän katsoisin
sinua ihmettelisin
kertoisin kaiken vähästä kaiken kertoisin
Kajaanista pohjoiseen
on vedet kuulat joita voisin soutaa
sinut saareen kaukaiseen
ja työt mä hoitaisin kun joutaa
illalla mentäis tansseihin
jokainen yö sua koskisin
antaisin kaiken vähästä kaiken antaisin
Käykö se rakkaus täälläpäin
jos mä kirjeen postiin laitan
uskoa tahdo en veljeäin
että Kiantajärven rantaan yksin jäin
Kajaanista pohjoiseen
on joskus vain niin kylmä etten kestä
tuskin vuodet itsekseen
voi enää loitommalle viedä
iholta eksynyt oon pois
vieläkin aikaa tässä ois
antaisin kaiken vähästä kaiken antaisin
Käykö se rakkaus täälläpäin
jos mä kirjeen postiin laitan
uskoa tahdo en veljeäin
että Kiantajärven rantaan yksin jäin
Käykö se rakkaus täälläpäin
jos mä kirjeen postiin laitan
uskoa tahdo en veljeäin
että Kiantajärven rantaan yksin jäin