Nekrofilia miellyttää: se hengen vie, mutta rakkaus on kypsää. Hän nurkan takana meitsiä kyttää nähdäkseen ja itseään lypsää. Hän on kuollut ja puiden juuri ja syy, olet ien joka tulehtuu ja räjähtää. Joskus ruumiiden katseluun väsyy, ei niiltä lämpöä saa, eikä sanaa. Jo taipeitasi liekit nuolee, älä vastaan tuu, en kumminkaan vastaa. Älä kysy mikä minua vaivaa, pysy pakastimessa, minä lastaan laivaa. Silmiesi huurre ei lämmittää voi, suljen pakastimen ja sanon "moi". Älä suihkussa itke ettei lattia kastu, lyö päätäsi oveen jossa lukee "bastu". Älä syytä ettet tule syytetyksi - vaikka poikkean, on mulle yksi lysti, haittaako - vai epäkesko vanne pyörii ja alla on kuminen Anne.