Kun ostin eka skittani,mä oitis ristin sen: Mun Monofilharmoonikkoni kuusikielinen. Voitte uskoo, että helevetisti treenasin Ja perheen herjat pahimmatkin kehuiks tulkitsin. Sain amatöörikilpailuissa hurjat aplodit - Kun lopetin, ne kysyi vaan: "sä miksi aloitit?" Mä päätin vielä opetella nuotit lukemaan, Ja toivoin, voi herranjestas, Jos vielä bändin saisin hommaa tukemaan... Refrain: Jo pelkkä ba**o voisi antaa vähän pohjaa musiikkiin, Ja sooloskitta, jottei soundi olis ohut niin, Ja rummut pitäis olla, jotta tempoon päästäisiin, Ja jostain kaukaa jouset salaa liukuis eetteriin... Ja niin me soitettaisiin kuin bändi oikeekin. Se musiikilta tuntuis ja se hyvää oliskin! Mut oikeesti mä yksin oon ja näin vain haaveilen. On mulla Monofilharmoonikkoni kuusikielinen. Mä tyttöystävällein soitin uusii biisejäin, Mut pokka petti siltäkin kun hioin riimejäin. Se lähti muka baariin lisää röökii osteleen, Mut eihä se takasi tullutkana vaan jäi...eiku lähti nosteleen! Mä levy-yhtiöihin demonauhojani vein. Kun luin vastaukset, mietin, missä virheen tein? Kuitenkin kaikitenkin... Mä päätin vielä opetella nuotit lukemaan Ja toivoin: jopa bändin saisi hommaa tukemaan... Sillä kertakaikkiaan... Refrain En aio periks antaa, vaikka frendit kehoittaa. Mun lahjakkuus on piilevää, se...eiku ne vielä kuulla saa. Ja tulevaisuus näyttää, mihin vielä pystynkin: Vain harjoittelu aikaan voi saada mestarin! Refrain