Toisinaan on tunne oon hukkuma**a hiekkaan Toisinaan on tunne oon nukkuma**a miekkaan Toisinaan on tunne en tiennytkään mitään Toisinaan on tunne en täyttänyt ketään Minä hikoilen niin, puku painaa Maahan painaa Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois Kunnes sä laulat mun itkuni pois Kunnes laitat valon lamppuuni Päästät irti nesteeni Suutelet tämän ikävän pois Olen nolla Toisinaan on tunne, tiet muuttuneet mustiksi Toisinaan on tunne, Musti Kerberokseksi Toisinaan on tunne oon täällä vain kokeeksi Kauanko se kestää, kun se murtuu Maahan sortuu Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois Kunnes sä laulat mun itkuni pois Kunnes laitat valon lamppuuni päästät irti nesteeni Suutelet tämän ikävän pois Olen nolla Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois Kunnes sä laulat mun itkuni pois Kunnes laitat valon lamppuuni päästät irti nesteeni Suutelet tämän ikävän pois Kunnes sä riisut Kunnes sä laulat Kunnes laitat valon Suutelet tämän ikävän pois