Kuulee ku spora tulee, hiljenee ku se menee. Sisäpihalt mennään sisään, ihan niinku ennen. Lukot vaihdettu, avain edelleen talles. Tästä ovesta armeija vei sen maan alle. Sijoituskohteena tulevaisuus, Runskin kuus sisään puoltoist tuhat markkaa kuus. Metri betonii pään päällä eristämässä ääntä, puitteet käyty raksoilta ja roskalavoilt kääntää. Mesta jossa koko "Renesanssi" nauhotettiin, verkkokellareiden vierelle se kasvatettiin. Vuokraisäntänä rasvaletti ja meit ukotettiin, moninkertasena oppirahat maksettiin. Radiohiljasuus, puhelimet putken päällä. Ulkon mitä vaa sai käydä, oltiin pommisuojas täällä. Kokonaisii öitä, joko naisii tai töitä. Nyt voi vaan silti ikävöidä eikä takas siihen löydä. Aika muistot kultaa levyt todisteena seinäl. Mietin monesti meitä ketkä ponnisti sieltä. Jätkii koppiin jonottamas, itteensä toteuttamas. Sen sai oppii ajan kanssa, etten mitenkää saa sit takas. Astu mun kanssa alas betoniportaat, muistoihin paikast jota ei toinen korvaa. Täällä se kaikki alko, täältä se kaikki lähti. Tänne se jälleen palaa ajatuksis pysyvästi. Astu mun kanssa alas betoniportaat, muistoihin paikast jota ei toinen korvaa. Täällä se kaikki alko, täältä se kaikki lähti. Tänne se jälleen palaa ajatuksis pysyvästi. Täytyy alusta alottaa. Oli bändi, puuttu enää paikka nauhottaa. Se klitsu löyty Kampista ihmeen kaupalla, ei seinänaapureit, maan alla pysty blästään rauha**a. Muusta voi tinkii, muttei säästää rauda**a. Elo vähemmän vaurasta, budjetti kengännauhasta. Sen eteen nähtiin vaivaa, et päästiin painaa raitaa. Tonnin tuloi kamoihin, nelkyt tuhatta markkaa lainaa. Mut se saatiin takas moninkertasesti, legendaarinen mesta, ajatuksis ikuisesti. Ei silloin vielä älytty, et vauhti vielä yltyy. Siel nousi Rähinä pystyyn ja seiska veljestä synty. Se oli koulumatkan varrella, mut enemmän kiinnosti opetella musalaitteita. Ei vedä vertoi mikään, nauhotuskertoi vaan lisää. Eikä mitään vaik sateella tuli vähä vettä sisään. Takas.. sinne missä "Voittamaton" purkitettiin. Takas.. sinne missä suomiräppi alotettiin. Takas.. sinne kaipaan yhä uudelleen. Se mistä kaikki alko Runeberginkatu 6B. Astu mun kanssa alas betoniportaat, muistoihin paikast jota ei toinen korvaa. Täällä se kaikki alko, täältä se kaikki lähti. Tänne se jälleen palaa ajatuksis pysyvästi. Astu mun kanssa alas betoniportaat, muistoihin paikast jota ei toinen korvaa. Täällä se kaikki alko, täältä se kaikki lähti. Tänne se jälleen palaa ajatuksis pysyvästi.