Olen yksin pimeässä Tahdon murtaa oven Herään itkien, en tiedä Kuka, missä olen Asun keltaissessa talossa Sinen kulje ei teitä Se on keskellä niittyä pimeää Vaikkei pilvet sitä peitä Pihallani kasvaa tammi Sen hyväilyyn öisin herään Paha tammi huohottaa vierelläni Nukahdan, älä satuta enää Paha varjo painautuu ylleni Ei henkäyskään ulkona tuule Pimeässä riuhdon ja huudan Vaan ei kukaan huutoa kuule Oksat raapivat verille ruumiini Huudan kivusta, inhosta itken Tahdon kuolla häpeään Likaisena kasvoni kätken Talo jossa asun Sinne ei kulje teitä On vain tammen varjo, minä Pahuus, pelko sitoo meitä Olen yksin pimeässä Tahdon murtaa oven Herään itkien, en tiedä Kuka, missä olen Pakenen oksista vapaaksi Juoksen kirkuen alakertaan Pahan tammen varjo kannoillani Ei sääli piirun vertaa Valokuvat olohuoneessani Ovat kaikki samasta puusta Olemme kuvissa sidotut sylikkäin Vihityt jotka tiedä ei muusta Yritän salata tammen Vaan verta vuodankin minä Mitä syvempään puuhun kajoan Omat haavani syvenevät Ei auta huuto vasten tyynyä Orjana elän ja maadun Pelon lapsi sylissäni Tammen juurelle rukoillen kaadun Talo jossa asun Sinne ei kulje teitä On vain tammen varjo, minä Pahuus, pelko sitoo meitä (meitä) Olen yksin pimeässä Tahdon murtaa oven Herään itkien, en tiedä Kuka, missä olen