Edicti - Lopetus lyrics

[Verse 1] Oletan olevani taas kerran ovellasi Oven lasi huurtuu pelkästä ajatuksesta Ettei vielä ole loppu Notkun lailla lahoavan ladon syysmyrskyssä Kyl myrkystäkin saa vasta-ainetta Mä haluan pois Oispa mulla ikioma avaruusalus Kun mietin mitä oli avaruus alus Ja mitä me oltiin Oon aina kaivannut kai jotain hennompaa Mutta sen pukemista äänteiksi mä en osaa [Hook] Omaan omaa aikaa aika paljon Taikka valvon pois kaiken sen, vaieten Silti nautin noista nautinnoista Vaikka hän poistuikin Eli meni elimeni mukanaan [Verse 2] Hukuin suruuni taas vaihteeksi Olisinpa itsekin vettä, jotta voisin yhtyä laineeksi Pelko siitä, että menettää jotain Että edessä on vain menneistä aiheutuneiden kyynelten täyttämä tyhjyys Joka kulminoituu hiljaiseksi ääneksi Muistan vielä muististani haihtuvat ääresi Sekä äänesi, jota en toivottavasti tule ikinä unohtamaan Jos sitä tarvitset, minut kyllä unohtaa saat [Hook] [Verse 3] Mitä teette, kun on aika tehdä valintanne? Entä jos juuri tästä hetkestä on pahin tarve? Pukeudun kokomustaan, lukeudun joko tuskaan Tai sen ympyröimään otantaan Silti elämäni kaikista maailman väreistä Edes osan saa. Mieluummin mustaa väreillä Kuin harmaata kokonaan Hän pitää mielenmaisemaani kotonaan Huomen illal pitäis olla valmiina se kirjotelma Tänään voidaan vielä irrotella Tehään niinku tehtiin sillon kerran [Hook] [Verse 4] Vittuun kynttilät ja tunnelmavalaistus Ilman valoa tää tunnelma parantus Oon viikon luupannut korviini Malarian pelkoo Turha just nyt väittää, että palasina en oo Epäonnistuin sillä en ajoissa luovuttanut Mä olin jo luonut halut, sä olit jo kuollut aluks Saan äänettömästi, äärettömästi Tämänhetkisestä jamastani kipua Rakastan niin sinua