Piirrän paperille kasvot Jotta en olisi aivan yksin Uuden syntymän hetkellä Vieraan talon kylmyydessä Piirrän merkkejä käsiini Jotta paremmin muistaisin Vuodet jotka kuolleen tavoin Tahdoin kaiken itselleni Lasken käteni laidan yli Mustaan virtaavaan veteen On juuri se hetki Jolloin huomaa olevansa Mutta avaruus ei hymyile Tähtien valo vanhentunutta Ihmiselämä rakennettu Toisen elämän raunioille Kaupungin laidalla, karsikkopuussa Laulaa vainottu kirjava lintu Laulaa laulua surullisempaa Laulua iäksi rikkoutunutta Kaupungin laidalla, karsikkopuussa Laulaa vainottu kirjava lintu Laulaa laulua surullisempaa Laulua iäksi rikkoutunutta Olen lintu ontoin luin Ja siivin monenkirjavin Kynsissäni puristaen nauhaa Käsinkirjailtua Korkealla ylläni Siiveniskun tuollapuolen Lentää lintu suurin Lintu kultasulkaisin Kaupungin laidalla, karsikkopuussa Laulaa vainottu kirjava lintu Laulaa laulua surullisempaa Laulua iäksi rikkoutunutta Kaupungin laidalla, karsikkopuussa Laulaa vainottu kirjava lintu Laulaa laulua surullisempaa Laulua iäksi rikkoutunutta