Sanojen tehtävä välillämme On piirtää vaikean maaston karttaa Voidella hetkien kruunupäät Lähettää roistot hirteen Sanojen varjot, pitkät ja väärät Ulottuu aikojen juurakoihin Niiden labyrinteissä hirviöt Heristää raskaita niskojaan Ja itse olemme ilmaa Jälkiä haamujen välillä Siltoja varjojen kulkea Yli lyijymerien Ja itse olemme kipinöitä Virvatulten nuotiolla Täynnä pieniä huokauksia Naulankärjillä tanssien Iliman pielet, tulen loimot Veden pärskyt, laavat maan Alkuaineet, tekopaineet Aavat maineen, laineet, vaivat Aivan uudet merkit saivat Laulaen kun uuteen uneen Lähti unen sotilaat Kauhistuen toisiaan Sanojen kantama välillämme On miinoittama harhojen Ovet johtaa toisiin oviin Peilit siintää peilejä Ja mitä itse olemme Ja tahdomme ja luulemme On varjo kaiken opetellun Muistetun ja unohdetun Ja mitä itse olemme On mitattuna sekunneissa Hulluutemme harjalla Hiekkakumpu tasainen Iliman pielet, tulen loimot Veden pärskyt, laavat maan Alkuaineet, tekopaineet Aavat maineen, laineet, vaivat Aivan uudet merkit saivat Laulaen kun uuteen uneen Lähti unen sotilaat Kauhistuen toisiaan Iliman pielet, tulen loimot Veden pärskyt, laavat maan Alkuaineet, tekopaineet Aavat maineen, laineet, vaivat Aivan uudet merkit saivat Laulaen kun uuteen uneen Lähti unen sotilaat Kauhistuen