Rakkaus kovettuu ennen pitkää Joukoksi tyhjiä sanoja Rakkaus haalenee iltapäivään Tulee täyteen pieniä reikiä Rakkaus kävelee kaupan takaa Täydet muovipussit kourissaan Rakkaus raahaa imuria Yli kuluneiden kynnysten Minä katson syvään kuiluun Toiveiden jakojäännöksiin Nahkoihin muistojen hallin seinällä Joskus muistan tietäväni Että elämään keksitty on tuhat lääkettä Ei koskaan, ei koskaan Ei milloinkaan, koskaan Ei koskaan, ei koskaan Ei milloinkaan, koskaan Ei saa - mitään tekemättömäksi saa Maiden yllä leijuu sumu Mustahaukka lentää sisällä sen Valo iskee pilareina Penkereisiin tuhannen värisiin Kaukaisuuden kainalossa Yksinäinen vuori kohoaa Sen rinteillä matkalainen Jää hetkeksi lepäämään Minä katson vuoren seinään Toiveiden toiseen potenssiin Eläimiin vuoripuron äärellä Joskus muistan tietäväni Että elämään keksitty on tuhat lääkettä Ei koskaan, ei koskaan Ei milloinkaan, koskaan Ei koskaan, ei koskaan Ei milloinkaan, koskaan Ei koskaan, ei koskaan Ei milloinkaan, koskaan Ei koskaan, ei koskaan Ei milloinkaan, koskaan Ei saa - mitään tekemättömäksi saa Joskus muistan tietäväni Että elämään keksitty on tuhat lääkettä Ne kuulee kun kutsun, ne saapuu kun huudan Ne kuulee kun kutsun, ne saapuu kun huudan Ei koskaan, ei koskaan Ei milloinkaan, koskaan Ei koskaan, ei koskaan Ei milloinkaan, koskaan Ei saa - mitään tekemättömäksi saa