"Käyn ilman raivoon
Rakentamaan...
Vihaan, joka ei peräydy
Tuumaakaan!"
Eikä näkynyt vihreää metsää,
Eikä valkoista hankeakaan
Kun taivaalta satoi...
Taivaalta satoi...
Taivaalta satoi!
...Vanhoja ämmiä...
Vanhoja ämmiä!
Kissoja, koiria!
...Liiskaten ihmispolot alleen...
Vanhoja ämmiä parvittain!
Ja he kaikki itkien raaputtivat
Korvantaustojaan
Hämmästykseltään pystymättä
Sanomaan...
Sanaakaan!
Niin siellä lepäsi tuo...
Ihmisma**an luotikuuri...
"Oi lihasade...", lapset lauloivat
Ja silloin juuri...
Silloin juuri:
Suuri
Sähkö halkaisi taivaan,
Joen virta vaihtoi suuntaa
Lampaat susia söivät,
Aurinko kylmeni...
Maa kiersi kuuta!
Maa kiersi kuuta... Maa kiersi kuuta!
Suuri sähkö halkaisi taivaan!