Sitä turha on kaivata kai
joka käänteessä takkiin kun sai
se ehkä tappanut ei
mutta tuskin se vahvistikaan
Sitä kerran niin väkevä on
luja, vahva ja taipumaton
eikä satimeen saa ansoista ovelinkaan
Mihin kadontin sen, uskon nuorukaisen
kun edessä arvoituksen
olin tyhjästä onnellinen
minne unohdin sen, kirkkaan ajatuksen
sen valossa vaeltaen
olin tyhjästä onnellinen
Kipu kipee mun selkäni taa
kipu kiinni mua niskasta saa
ja se kynsiään ei
suostukaan irrottamaan
Sitä kerran niin väkevä on
luja, vahva ja taipumaton
eikä satimeen saa ansoista ovelinkaan
Mihin kadontin sen, uskon nuorukaisen
kun edessä arvoituksen
olin tyhjästä onnellinen
minne unohdin sen, kirkkaan ajatuksen
sen valossa vaeltaen
olin tyhjästä onnellinen ...(x2)