Kauan aikaa sitten annoit hänelle huoneesi avaimen
Yksinäisyyteesi päästit sisään uuden ihmisen
Hän kanssas kantoi kaksoisvuoteen yksiöösi sisään
Kaiken annoit rakkaudelle mut saitko siltä mitään
Nyt hän vain nousi uuteen junaan sanomatta sanaakaan
Hän antoi sulle avaimensa ja vaihtoi uuteen paikkaan
Et ymmärtänyt häntä, hän ei katsonut edes silmiin
Vasta aamulla heräsit todellisuuteen jota pelkäsit aina niin
Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin
Joka kaiken turhaan antaneena särkyi asfalttiin
Nyt hän yksin valvoo ja laiturilla odottaa että laiva saapuu
Ja sirpaleet pois kuljettaa
Nyt piirrät jäljet rakkaudestas naistenhuoneen seinään
Nyt vain elät maailmaa, jota kukaan toinen ei nää
Nyt kukaan ei sua tajuu, et osaa enää katsoa silmiin
Moni tahtois silti sua koskettaa, moni tahtois sut herättää henkiin
Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin
Joka kaiken turhaan antaneena särkyi asfalttiin
Nyt hän yksin valvoo ja laiturilla odottaa että laiva saapuu
Ja sirpaleet pois kuljettaa
Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin
Joka kaiken turhaan antaneena särkyi asfalttiin
Nyt hän yksin valvoo ja laiturilla odottaa että laiva saapuu
Ja sirpaleet pois kuljettaa