Lama-ajan runteleman ysärillä kasvoin. Ei mikään oo ilmasta, ei, kyllä mä tästä maksoin.
Ottaa minkä saa, ottaa omaan nälkään. Ottaa minkä pystyy ja loput ku silmä välttää.
Kuluta, kuluta, että pysyt mukana. Ei siihen pysty kuka vaan, ei tällä menol kukaan.
Ja musta tää kusee hieman. Ku talous pyörii sillä, et ihmiset kuluttaa enemmän ku tienaa.
Kyllä me ansaittiin tää 2000-luvun lama. Suonissa virtaa raha.
Kertakäyttötavarat on syrjättäny kestävän, hyödyn ja tarpeen. Kodit on esittelyy, ei viihtymistä varten.
Aivopesuaallot pyyhkii varmaan sunki perseen. Helkkarin terveit, telkkari yhdistää sunki perheen.
Ja monien mielest en tiedä mitää mistään. Silti kaikes rehellisyydessä, tää on epärehellistä.
Pidä sun silmät auki, jätä narut tarhaan. Polkuihin ei voi luottaa, meit johdetaan harhaan.
Hymyilevä virkailija putsaa sunkin taskut, ja tietämättäs sä maksat naapurin laskut.
Tää on tehty liian helpoks, ja vaatii selkärankaa. Antaja ei oo tyhmä, ottaja joutuu kaulapantaan.
Tekstiviestivipit takaa taas uudet tripit. Lopussa seisoo työläinen joka lainat kantaa.
Kuluttajat ei luota, työttömät tuskin piittaa. Talouden elvytyspaketeista hyötyy vaa rikkaat.
Kuulolla ihminen, ongelmat on luotu ite. Paras lääke talouskriisiin on ahneudesta luopuminen.
On standardei ja soppareit, eikä kellot soita. Ne koskee taas kaikkii muit ku niiden sopijoita.
Lehtiin lipsahtaa yliviivattuja kopioita. Yritysten omat miehet nääkin tarkastukset hoitaa.
Mistä eettisyys ja vihreet arvot tupsahti? Taas ostovoima saadaan tanssii uuden rytmin tahtiin.
Oon ehkä skeptinen tähän lamaan. En usko et mitään uutta kasvaa, ennen ku vanha on matalana.
Pidä sun silmät auki, jätä narut tarhaan. Polkuihin ei voi luottaa, meit johdetaan harhaan.
Hymyilevä virkailija putsaa sunkin taskut, ja tietämättäs sä maksat naapurin laskut.
Maksoin, Jonni!
Luovuin telkkarista '08 lopulla. Ja elämä hymyilee.
Tuun toimeen vähällä, vähän sekaisin lopuilla kaikkine veroineen. "Terve Otto!"
Luovuin siitä, että pitäis näyttää pärjäävän, siks rehellinen itelleen.
No emmä maailmoja muuta, mutta pystyn härnäämään hengenvetoon viimeiseen.
Muurareista todistajiin vannoma**a valaa. Ja mul on fiilis, että kohta jossain palaa.
Vaikka äänet on maksettu ja kansa voi palvoa. Eikä ketään kiinnosta ku BB:tä valvoa.
Aivot pehmeenä ei ynnätä lukuja. Mut kai sä hiffaat, sitku luontoäiti on puhuja.
Sanat horisontista omatuntoon pistää. Me ei taidettu maksaa vielä paljon mistään.
Pidä sun silmät auki, jätä narut tarhaan. Polkuihin ei voi luottaa, meit johdetaan harhaan.
Hymyilevä virkailija putsaa sunkin taskut, ja tietämättäs sä maksat naapurin laskut.
Pidä sun silmät auki, jätä narut tarhaan. Polkuihin ei voi luottaa, meit johdetaan harhaan.
Hymyilevä virkailija putsaa sunkin taskut, ja tietämättäs sä maksat naapurin laskut.