Tarviiko jokaisen meistä olla laulun arvoinen
Onko paras vaihtoehto aina omaperäinen
Miks ei tyytyä vois elämään vaan osana elämää
Eikä niin, et ylimpänä oma pää
Jos jaksaa aamuviiteen pysyä valveilla ja miettiä elämän tarkoitusta
Niin näkee lokkien lentävän kaupungin yllä etsivän ruuan murusta
Sitä kai kaikkien täytyy hommata, paha olla suuri jos ei oo safkaa
Miks pitäis aina olla hengen jättiläinen, kai riittää kun löytää syötävää
Kuuden aikaan puliukot kaivautuu yöpaikoistaan, aamun hallan hätisteleminä
Ei niiden mielessä paljoo taida systeemejä olla, riittää kun Lasol täyttää pään
Ei universumeja kannata valjastaa yhdelle ihmiselle
Pienet ja kauniit asiat silloin menettää merkistyksensä
Liian monta hullua mainetta ja kunniaa kurkottelee, mainoksia tähtitaivaalle
Miksi ihmisten pitää aina saada viimeinen sana, tehdä rääkkiä aiti maalle
Mä oon vaan täällä muutama kymmentä vuotta, luonto miljoonia
Mun ei tarvii missään olla paras, onni ja tarkoitus muuten löytykööt
Musta ei tuu rokkitähtee, musta ei tuu prseidenttii
Musta ei tuu asiantuntijaa, musta ei tuu saarnamiestä
Kenenkään ei oo pakko muistaa mua riittää, jos elää saan
Ilman prenikoita oma**a rauha**a vatsan täytteeksi ruokaa kauha**a