Ny asun samas korttelissa mis mun mutsi ja faijaki.
Eli oon takas Kaleva**a ny, oli jo aikaki.
Mut täytyy sanoo, et omena putos puusta melko kauas.
Otin unelmat mukaan siinä missä moni ne Kalevaan hautas.
Monet keitot menin tohon viereiseen taloon korkkaan.
Jos mutsi oli hima**a, mestana Martelan talon paloportaat.
Mut välillä lähti lapasesta ja siks mun työmatkal
nyt ohitan paikan, missä frendi ajo hönössä valotolppaan.
Ja mist mä tiedän? No mä olin takapenkil.
Onneks sillon vältyttiin vahingoilta vakavemmilt.
Tosin joku soitti pollarit, jäätiin kiinni meidän piha**a,
ja pajapäissään sekin episodi kuumotti sikana.
Ekat riimit kirjotin tossa naapurikorttelissa.
Yhen versen kirjottamiseen meni ehkä kolme minsaa.
Olin tulessa, me baitattiin Das EFXii aika huolella,
ja ennen tulis kuolema kun vois riimeis puhuu suomea.
No, sellasii projekteja ei voi moittii pitkäkestosiks.
Sillon ei uskonu, et joku meist rupeis latinan lehtoriks.
Ku pienis nousukkais fiilisteltiin muusikon uraa.
Eikä kukaan tullu sanoon, et meiän matsku olis kuraa.
Kalevan poika muutti takas Kalevaan.
Vaik julkisuus lopahtais, täältä rakkautta salee saa.
Kaskitie ja Sammonkatu tätä bläästää,
ja morjenstaa pojalleen, ei siin oo mitään väärää.
Mä muutin vaimon kanssa takas Kalevaan.
Tammelan betonihelvetistä johki paljon parempaan.
Muuttunu mies, mutta niin on Kalevaki,
ja se vanha pysyy hengissä mun muistojeni takii.
Pari pultsarii mestoil vielki, vaik vikat talot on purettu.
Osa päässy kai kämppiin, jos ei ikkunoista sisään lumet tuu.
Ne on ajettu pikkumehtästä, mis ne nukku vaik puskissa.
Skidinä ku siel pyöri, sai parin kerran pakoon suksia.
Nyt uusii taloi siellä ja koska Prisma on laajentunu,
ei oo enää sitä majapaikkaa mis otin huikat kaameen tujut.
Tosta Veikkauksen kiskalta sai sillon röökiä kuka vaan,
ja legenda kertoo, et Pellervon Siwasta sai bissee luvan kaa.
Dokattiin keskuspuistos, nyt ne rakensi siihen lukion.
Välil tuntuu, et kadonnu Kalevasta kaikki huvi on.
Kuulin, et joku sai päihin natseilt Ruikun koriskentällä.
Eikä Sampolan koulust vielkään tiiä onks tää Manse vai Lempäälä.
Jos et kuuntele maisemaa, se vaiti on aina.
Mun huoneen ikkuna on Kalevan aitiopaikka.
Katon mestoja missä poika räppäs ja sekotteli.
Nyt Kaleva puhuu mun läpi, mä oon vaan reportteri.
Kalevan poika muutti takas Kalevaan.
Vaik julkisuus lopahtais, täältä rakkautta salee saa.
Kaskitie ja Sammonkatu tätä bläästää,
ja morjenstaa pojalleen, ei siin oo mitään väärää.
Mä muutin vaimon kanssa takas Kalevaan.
Tammelan betonihelvetistä johki paljon parempaan.
Muuttunu mies, mutta niin on Kalevaki,
ja se vanha pysyy hengissä mun muistojeni takii, b*atch.