Helvetti vai taivas, kas siinä mulla pulma
Mul on niin paljon ajatuksia että niistä vois syntyy tulva
Mä en tee ikinä mitää mitä satun jollekki lupaa
Jos korkeemmat voimat haluaa, mä en saa ketään edes mukaan
Joudunko nyt matkustaa yksin tonne tuskan maailmaan
Joudunko ehkä kärsimää kidutuksen vaik oon vainaa
Vai pääsenkö ehkä paratiisiin rauhas lepäämään
Jos mä sinne oikeesti haluan, mun pitäis alkaa heräämään
Pitäis tajuta lopettaa tää turha valittaminen
Pitäis tajuta lopettaa tää riman*littaminen
Mä en oo mikään hihhuli joka tässä jeesustelee
Mä oon vittumainen äijä, mut mielipiteet perustelen
Mä en pajauttele, dokaanki aika harvoin
Mä vaikutan epävarmalta, mut periaatteet on varmoi
En oo täydellinen, mä en siihen edes pyrikkään
Oikeemman suunnan löytämistä silti haluun yrittää
Helvetti vai taivas, kas siinä mulla pulma
Mul on niin paljon ajatuksia etten saa enää ees unta
Välil kaikki kasautuu mun päälle enkä voi vapautuu
Koitan uudestaan latautuu mut samal lailla tapahtuu
Joka kerta mul on välil vaikeit paineit
Joudun tukahduttaa tuskan kirjottamal laimeit lainei
Toisaalt välil lämpytän tän koko sisimpäni
Eikä mikään voi hetkee pilaa vaikka mitä kävis
Merkityksettömät asiat alkaa merkitsemään
En tunne enää kipua, en haluu vihaa ketään
Sanonpahan aina vihasii sanoi mut sanat ei enää auta
Ku musta tunkee mun sisääni oman sieluni kautta
Mä oon aina halunnu omal taval itseäni toteuttaa
Tällä kertaa en anna varjojen mua sokeuttaa
Vaikka mul on vaikeit aikoi, aion päästä niistä yli
Uskon, että matkan päässä kaikki tulee olee viel hyvin