Valo on outoa syksyllä
se lankeaa maahan vinosti
kirkkaana muttei täysillä
se saa asiat näyttämään
siltä kuin ne tapahtuisivat
ensimmäisen kerran
se saa minut muistamaan
ensimmäisen koulupäivänä
valo on outoa syksyllä
katselen sitä tyydytyksellä
se näyttää aina samalta
oudolla tavalla tutulta
kuin vanhalta ystävältä
aivan kuin elävältä
valo on outoa syksyllä
se saa ruman näyttämään kauniilta
kuin joltain maalaukselta
maisema näyttää viileältä
ehkä hieman etäiseltä
ja kuitenkin miellyttävältä
valo on outoa syksyllä
se täyttää mieleni ilolla
ei tarvitse muuta kuin olla
yksin maalauksen keskellä
turruttaa mieli muistoilla
ja käpertyä niiden suojaan
kunne syksyn valo katoaa