Minulla on talo
Jossa vapaasti olla voin
Kuljin itsemurhatalon ohi
Yöllä oli hyvin hämärää
Kolkko tunne hiipi sisimpääni
Aioin kulkuani kiirehtää
Olin varma: ikkunaan jos katson
Oudon varjon siellä nähdä saan
Muistin Usherin ja Edgar Allan Poen
Siihen pysähdyinkin seisomaan
Synkkään ilmapiiriin talon luona
Olin tarttunut, en päässyt pois
Pihan kuusissa jo lauloi rastaat
Niin kuin sielut vartioiden sois
Sen salaisuuden jota kohti
On kulkema**a jokainen
Itsemurhatalon luona
Soi rastaan laulu suloinen
Vain naapureiden unta vaivaat
Vai tarinoihin aiheen teet