Mäet tuhansien vuosien takaa
Keskellä kuoppa
Miljardin vuoden
Tähän on tultu kerran lujaa
Vauhdilla
ja voimalla
Leppäisen maan
matalat rannat
peittää sumu
roikkuu oksilla
Varoen käyvät
jalat maata
painuu sammal
askeleen alla
Katse tähyää
märkää hämärää
puiden väliin
vettä kohti
Veren kohina
korvissa kulkee
sydän hakkaa
kuivuu suu
Matala matka
päähänsä ehtii...
Mutta linnut
ovat jo lentäneet pois