Laveerre - John Merrick 2006 lyrics

Moi! John Merrick, naistenmies. Idyllinen perhe, äiti pirtee, eloisa Isä hyvä, joka osaa pitää lapset peloissaa Lapset ku satukirjast, pikkusisko, isoveli Jotka isän ja äidin parhaat piirteet peri Istuu lihamurekkeen äärel ruokapöydässä Mielelt poissa sit mitä on kellarin löyhkässä Perheen esikoinen, mies hieman erikoinen Ulottumattomissa arkisten asioiden Jolle kannetaan ruoka lautasella alas Josta ei puhuta mitään, koska niin on paras Synkkä salaisuus haudattu kellarin pimeyteen Synnin tiivistymä syntyny ikuiseen neitsyyteen Täysin puhdas mieli vankin kamalas ruumiis Jonka olemasolon peittelys kamala duuni Sä sivutat sen mieles, etkä tajuu heti Että sunki kellarissa saattaa asuu John Merrick Pikkusisko, isoveli yks päivä löytää Avaimen laatikosta, mihinhän se käykään Ehkä siihen oveen, johon ei saa koskee Pikkusisko on utelias ja isoveli rohkee Pakko se on koklaa ku ei oo kukaan näkemäs Ja niks naks, kääntyy avain reiäs Alas kellariin muutama valonsäde välähtää Mies siellä alhaalla peloissaan säpsähtää Käpristyy, käsillään kasvojaan suojaa Toivoo viimeseen asti ettei kukaan huomaa Nurka**a yksin seuranaan pelkkä huopa Ei tiedä elämästä, joten ei voi kuolla Sisko ja veli alas pimeeseen lampsii Ei nää mitään, valot päälle pistää kantsii Ei helvetti sitä kauhuu mikä siellä kohisee Kun sisko ja veli näkee mikä nurkas korisee Siskon ja veljen mielenterveys menos tärviölle

Ku äiti juoksee alas, alkaa huutaa hirviölle Joka ei oo tehny väärää, ei mitään ylipäätään Kun peloissaan itku kurkus suojannu päätään Yrittää puhuu, yrittää sanoo anteeks Ei haluu mitää muut ku normaaliks lapseks Vaik on jo melkeen aikunen Mut ku aika ei sido, luuleks et se tajuu sen Isä tulee myöskin alas, mutta hieman myöhään Vie lapset ylös, mutta tulee takas lyömään Kellarin asukkia, joka peloissaan nyyhkyttää Hakkaa sen, mut ei kukaan soita kyttää Lopult ku se ei hengitä pakko soittaa ambulanssi Ja medicit kellariin ihmeissään marssii Sairaalas kaikki kerääntyy tän miehen luokse Jopa yksityisii lääkäreitä paikalle juoksee Moi! John Merrick, naistenmies. Oon John Merrick. Yks näist lääkäreist ottaa miehen hoivaa Vilpittömästi auttaa outoa poikaa Kun poika herää koomast eikä enää ota lukuu Se kaikkien ihmetykseks alkaa puhuu Lausuu uskomattoman kauniit runoja Jotka historiaakin on ehtinyt jo murjoa Tää kummajainen muistaa Shakespearii ulkoo Ja on nyt ekaa kertaa kellarista ulkon Ihmettelee jokasta arkista asiaa Jotka aiemmin oli korkeintaan fantasiaa Ei ehkä ikinä tuu seukkaa Mut itkee onnesta kauniin naisen seuras Parkuu, kokee euforiaa ku silittää marsuu Nauttii elämäst kunnes joutuu arkkuu Mä suosittelen että säki talos läpi etit Koska sunkin kellarissa saattaa asuu John Merrick Moi! John Merrick, naistenmies.