Ei illastaan olisi huolissaan
Jos sääriään ois nuoruudessa rakastettu
Niitä kerran palvottu suudellen
Aamuyöhön asti tanssitettu
Vaan ei kukaan lausunut aikoinaan
Olet Niilin jalokivi harvinainen
Kauan kadoksissa ollut Afrikan Tähti
Faaraon ja Kleopatran sukulainen
Hän on vieläkin sama naiivi kaunotar
Iltapukunaan rapistunut ulkokuori
Hän uskoo edelleen satujen ihmeisiin
Tuo tuhannesti petetty ikinuori
Nyt tietää taakseen katsoessaan
Onnen olevan vain odottamista
Lähtiessä taivas oli kirkas kauttaaltaan
Kunnes päivä lakkas paistamasta
Sokeita unelmia, sokeita unelmia
Vain sokeita, hulluja unelmia
Mutta kivasti hän vieläkin kävelee
Vaikka onkin viljaa lakoon painunutta
Vuosikymmenien kadottua rantain taa
Katsoo meikkiään kasvoiltaan sateen huuhtomaa
Väsynyt on kangastuksiin pettäviin
Haaveisiin ainaisiin, suudelmiin lupaaviin
Sokeita unelmia, sokeita unelmia
Vain sokeita, hulluja unelmia
Mutta kivasti hän vieläkin kävelee
Vaikka onkin viljaa lakoon painunutta
Kauan sitten tahdoin kanssas tanssimaan
Vaan en uskaltanut, olin kovin nuori
Vaan nyt vuosikertaa olemmehan jalompaa
Ja samaan suuntaan polkema**a, joten älä huoli
Lähtisitkö järven rantaan kanssani
Kahlaisimme elokuiseen veteen uimaan
Päivän laskiessa nauttisimme brandymme
Lepäisimme vieretysten aamutuimaan