En tietää mä voinut, kun tisk**ä näin sut Virtuaalikeskuksen aula**a huomasit mut Elämäntarkoituksia eksyneille käärit joulupaperiin Pimeässä sä hohdit, kuin fosforibarbi Hiuksesi oli muovilankaa, binääripyhimys olit kaunein Jonka signaaleista sähköä kipinöivää sataa Ei aavistaa voi, milloin eksyneet unelmat ilmestyy ruudun takaa Ei aavistaa voi kenen kanssa galaksin näkymät tahtoo jakaa Olit ihanan suulas, iholtasi kuulas Läpinäkyvää eetteriä, siniharmaa Häikäisevä sisältäs kuten sukulaisesi kaikki varmaan Arkistossa riisuit desimaalisi
Kortistossa vaihdoit mekon valomallistoon Rekisteröidessäs annoit pääsylipun resoluutiotarhaas Ei aavistaa voi, milloin eksyneet unelmat hymyn tarjoilee tiskin takaa Ei aavistaa voi kenen kanssa galaksin näkymät tahtoo jakaa Olin vasta**a ohjelmiston parkkipaikalla Työpäiväsi päätyttyä, kytkeydyit heti paikalla Varasit meille matkaliput nopeimpaan kaistaan En kotona täällä oo milloinkaan viihtynyt Tuntuu kuin kaukana täältä oisin syntynyt Siellä missä sinäkin, ja sinne kanssasi rinnallas viimeinkin palaan