En tietää mä voinut, kun tisk**ä näin sut
Virtuaalikeskuksen aula**a huomasit mut
Elämäntarkoituksia eksyneille käärit joulupaperiin
Pimeässä sä hohdit, kuin fosforibarbi
Hiuksesi oli muovilankaa, binääripyhimys olit kaunein
Jonka signaaleista sähköä kipinöivää sataa
Ei aavistaa voi, milloin eksyneet unelmat ilmestyy ruudun takaa
Ei aavistaa voi kenen kanssa galaksin näkymät tahtoo jakaa
Olit ihanan suulas, iholtasi kuulas
Läpinäkyvää eetteriä, siniharmaa
Häikäisevä sisältäs kuten sukulaisesi kaikki varmaan
Arkistossa riisuit desimaalisi
Kortistossa vaihdoit mekon valomallistoon
Rekisteröidessäs annoit pääsylipun resoluutiotarhaas
Ei aavistaa voi, milloin eksyneet unelmat hymyn tarjoilee tiskin takaa
Ei aavistaa voi kenen kanssa galaksin näkymät tahtoo jakaa
Olin vasta**a ohjelmiston parkkipaikalla
Työpäiväsi päätyttyä, kytkeydyit heti paikalla
Varasit meille matkaliput nopeimpaan kaistaan
En kotona täällä oo milloinkaan viihtynyt
Tuntuu kuin kaukana täältä oisin syntynyt
Siellä missä sinäkin, ja sinne kanssasi rinnallas viimeinkin palaan