Eksyin kerran retk**äni, paikkaan vallan ihmeelliseen
Keskellä pohjanmaan lakeuksia, törmäsin vuoreen kiviseen
Yritin tunnin jos toisenkin vaan en päässyt yli, en ympäri
Päätin siihen jäädä yöksi jo aurinko mailleen katosi..
Kuu ja tähdet valtasi taivaan, silmässä unihiekan siru
Kun äkkiä kivien välistä hyppäsi esiin pikkusormenmittainenpiru. Päässä naurettavat kumiset sarvet, häntä kuminauhasta
Kädessä kiilteli pienoinen pistin tehty parsinneulasta...
Pikkusormenmittainenpiru, oikeastaan vain pirun siru
Vain pikkuriikkisen verran paha, ei himoitse toisten sormia...
Koetin pirua hätistellä pois, piilottelin käsiä ja sormia
Piru virkkoi 'ÄLÄ PELKÄÄ PELKKIÄ HUHUPUHEITA'
No, aamulla sitten heräsin varhain, pirua ei mailla, ei Halmeilla
Mutta housut oli revitty riekaleiksi ja piru oli vienyt jalat...