Nään tyhjät kehdot, seimen
Vain vanhat seinät yksin
On tumma taivaan huntu
Kuin varjo kylmän soinnun
Tuskainen, sairas murhe
Soi sielun viime laulu
Saan kutsun kuolon juhlan
Maa nielee turhan toivon
Kaikkein syvimpään
Kaikkein syvimpään
Man*laan
Man*laan joukolla kuolemaan
Man*laan
Man*laan joukolla kuolemaan
Liekkeihin nousee kauhu
Sen peittää raivon nurmi
Kun pääni painuu raskas
Niin kasvan sisään kiven
Kaikkein syvimpään
Kaikkein syvimpään