Kellon viisarit siirtyvät Hiljaa seinällä tuon Ravintolan jossa juon Jossa hiljaa kuohuvaa Kaljaani litkin Päälle muutaman napakan uivin silmin itkin Koska vieläkin rakastan sua Etkä vieläkään rakasta mua Enkä osaa luovuttaa Tahdon itseni juovuttaa Ja mä istun ja juon Ja istun ja juon Kunnes halkean Ja mä istun ja juon Ja vaahdossa näen kuplan valkean Ja mä istun ja juon Kunnes itseni siellä tuopissa nään Kun täytyn ja kuohun Ja lopulta tyhjäks aina jään Ja tiedän sen, ja tiedän sen Entä sitten Viisarit loikkaavat Pyytävät poistumaan On aika viimeisten tuplien
On kaikki tehty toistumaan Portsarit lahjoen Päänuppini kuplien Poistun kadulle kahjojen Yöllä kännissä sinulle soitan Jotakin sopertaa koitan Miksi, miksi jatkan näin Löydän itseni siitä mihin jäin Ja mä istun ja juon Ja istun ja juon Kunnes halkean Ja mä istun ja juon Ja vaahdossa näen kuplan valkean Ja mä istun ja juon Kunnes itseni siellä tuopissa nään Kun täytyn ja kuohun Ja lopulta tyhjäks aina jään Ja tiedän sen, ja tiedän sen Entä sitten Ja mä istun ja juon Ja istun ja juon Kunnes halkean Ja mä istun ja juon Ja vaahdossa näen kuplan valkean Entä sitten