Kun käsi raapii rikki mullan
Uuteen aamuun ääneen huudan
Liekin taakse ei nää kukaan
Ne vain omaa puolustaa
Päiväunen punaviini
Valuu verenä käsiini
Esiin lähden piilostani
Alan karmaa uhmaamaan
Kun taustapeilin pudottaa
Saa menneisyyden haamut nurkan taakse kadottaa
Kiintopiste tavoittaa
Se onkin poissa paikaltaan
Lämmin valo ikkuna**a toista puolta heijastaa
Kun saartorengas sulkeutuu
Päätöstä kohti kulkeutuu
Virheiden varjot katkaistaan
Ja solmut aukaistaan
Hävinneiden haavat lasketaan
Sirpaleet onnen tuottaa
Lasi maailmaani muokkaa
Kaaoksesta erotuta
Uskaltaudut nousemaan
Pyyhin inhimillisen
Ajan yli huomisen
Kieltä epätoivo eksyy
Hetkeänsä hoitamaan
Sateenkaarta odottaa
Sen pää on haaveen täyttymistä tulvillaan
Haaveen täyttymistä tulvillaan
Aito helmi houkuttaa
Polvilleen alistaa
Kun saartorengas sulkeutuu
Päätöstä kohti kulkeutuu
Virheiden varjot katkaistaan
Ja solmut aukaistaan
Hävinneiden haavat lasketaan
Kun saartorengas sulkeutuu
Päätöstä kohti kulkeutuu
Virheiden varjot katkaistaan
Ja solmut aukaistaan
Kun saartorengas sulkeutuu
Päätöstä kohti kulkeutuu
Virheiden varjot katkaistaan
Ja solmut aukaistaan
Hävinneiden haavat lasketaan