Talo meren rannalla, arvoitus monille
Olen odottanut jo kauan, haluan sinne
Talo meren rannalla, arvoitus minulle
Astun pois puiden varjoista aurinkoon
Puiden varjoista pois
Talo meren rannalla, rautaa ja lasia
Joku haluaa niin käyvän, vetää mua sinne
Joku toinen taistelee vastaan ja repii mua vaatteista:
"Ei poika susta oo siihen
Ei poika susta oo siihen ikinä"
Ehkä talo on lukittu
Eikä ole avainta
Mut jos käännyn pois
En koskaan saa tietää sen ihmeistä
Talo meren rannalla, arvoitus monille
Olen nousema**a sen portaita: ovi on kiinni
Ovi pysyy kiinni, ei aukene minulle
Astun pois. Käy meren aavoilta tuuli
Käy meren aavoilta tuuli, käy tuuli ylleni
Ei jätä minua