Miten mä sain sen päähäni, että elämä ois raskas kantaa Että mun hartioillani lepäis kaikki tän maailman murheet Voi tätä traagisuuden määrää, jota mitenkään ei voi selittää Kuka teki kauneudesta väärää, paitsi jos se on kadotettu jo Kuka enää uskaltaa laulaa, kun kaikki ympärillä sortuu Kun tulee takkiin ja kaikki hajoaa ja viimeinenkin usko horjuu Muuttaa päivien suuntaa ei kukaan voi mihinkään hintaan Mä haluan laulaa, mä aion laulaa, naananannaa, naananannaanaa Lopulta korjaa kuolema, se on ainoo, mikä on varmaa Kun kristallipallon pintakin on lumisateinen tai harmaa Ilman vuoronumeroa jonotetaan, läpi elämämme jotain odotetaan
Käytetään päivämme häpeämällä, vaikka lopultakaan tää ei oo niin ikävää Kuka enää uskaltaa laulaa, kun kaikki ympärillä sortuu Kun tulee takkiin ja kaikki hajoaa ja viimeinenkin usko horjuu Muuttaa päivien suuntaa ei kukaan voi mihinkään hintaan Mä haluan laulaa, mä aion laulaa, naananannaa, naananannaanaa Kuka enää uskaltaa laulaa, kun kaikki ympärillä sortuu Kun tulee takkiin ja kaikki hajoaa ja viimeinenkin usko horjuu Muuttaa päivien suuntaa ei kukaan voi mihinkään hintaan Mä haluan laulaa, mä aion laulaa, naananannaa, naananannaanaa