Homekorvat tahtoo tietää mä kuinka kauan oikein rokkaan niin kauan kuin sielu sietää sitten ehkä liityn heidän tokkaan siihen asti rokkaan ei vaikka otta nokkaan siihen asti rokkaan vaan on ajatuksen juoksu vapaa eikä nivelet ruostu tätä elämän tapaa vaihtamaan en koskaan suostu vaan aina minä rokkaan ei vaikka ottaa nokkaan aina minä rokkaan vaan ne toivoo että rokkaamasta lakkaan kovasti ne koittaa rokkaamasta estää
mut kitaraa mä vieläkin hakkaan ja tanssin jos vain kengät kestää kun rokin kerran aloin mulla aleni kasti mut vaikka paljain jaloin mä rokkaan loppuun asti siihen asti rokkaan ei vaikka ottaa nokkaan siihen asti rokkaan vaan ne toivoo että liityn niitten jengiin ne lupaa mua ylistää ja kiittää mut aina liityn rokkiin ja svengiin niin kauan kuin ikää riittää