Homekorvat tahtoo tietää
mä kuinka kauan oikein rokkaan
niin kauan kuin sielu sietää
sitten ehkä liityn heidän tokkaan
siihen asti rokkaan ei vaikka otta nokkaan
siihen asti rokkaan vaan
on ajatuksen juoksu vapaa
eikä nivelet ruostu
tätä elämän tapaa
vaihtamaan en koskaan suostu
vaan aina minä rokkaan
ei vaikka ottaa nokkaan
aina minä rokkaan vaan
ne toivoo että rokkaamasta lakkaan
kovasti ne koittaa rokkaamasta estää
mut kitaraa mä vieläkin hakkaan
ja tanssin jos vain kengät kestää
kun rokin kerran aloin
mulla aleni kasti
mut vaikka paljain jaloin
mä rokkaan loppuun asti
siihen asti rokkaan
ei vaikka ottaa nokkaan
siihen asti rokkaan vaan
ne toivoo että liityn niitten jengiin
ne lupaa mua ylistää ja kiittää
mut aina liityn rokkiin ja svengiin
niin kauan kuin ikää riittää