Illan varjoon himmeään myötäkaipuun jälleen jää paljon mennyt päivä toi vaan kuitenkin kuin hukkaan mennyt ois
Muiston ääni hiljainen sielussain soi kaivaten mennen mieleen jälleen tuo taas muiston sen kun rakkain lähdit pois
Missä lietkin minne viekin polku pienen armaan kuiskeen kuulen ilta tuulen niin kuin lohdun sois harhaan siellä kylmän tiellä kuljet rakkain varmaan mielein kaipuu toivoon taipuu saapuu rakkain pois
Tuon menneen uudestaan jos vielä saisin sen sua koskaan milloinkaan pois silloin päästäis en
Katson iltaan tummaan siltaan tuota mietin jälleen onni mainen toisenlainen myös kai olla vois
Illan varjoon himmeään myötäkaipuun jälleen jää paljon mennyt päivä toi vaan kuitenkin kuin hukkaan mennyt ois
Muiston ääni hiljainen sielussain soi kaivaten mennen mieleen jälleen tuo taas muiston sen kun rakkain lähdit pois